keskiviikko 18. maaliskuuta 2015

Hyppy tuntemattomaan?


Muistan kun ala-asteella kaverini kertoi, kuinka hänestä tulee isona lähetystyöntekijä ja että hän lähtee Afrikkaan. Ajattelin tuolloin, että ystäväni on täysin sekaisin. Mietin pienessä päässäni, ettei kukaan järkevä ihminen halua lähteä Ryttylästä mihinkään!

Tulinen on taivas, mutta ei näkynyt tuolloinkaan tulikirjaimia...
Meni muutama vuosi , tarkemmin sanottuna kymmenen vuotta. Mietin tuolloin parikymppisenä ensimmäistä kertaa elämässä, mitä Jumala haluaa minulta.  Voisiko olla niin, että Jumalalla olisi elämäni varalta jokin suunnitelma? Tuossa hetkessä ei tullut tulikirjaimia taivaalle, ei kuulunut valtavaa jyrinää vaan hyvin yksinkertainen Raamatunkohta tuli voimakkaasti mieleen: ”Menkää siis ja tehkää…” Jos minulla ei ole estettä lähetystyöhön lähtemiseen, niin miksi en sinne menisi? Lähetyskipinä syttyi.


Opiskeluaikana haaveilin usein lähtemisestä ja siitä millaista työtä voisin tehdä. Heti valmistuttuani soitin Kansanlähetykseen ja kysyin onko työkokemus pakollinen kriteeri lähetyslinjalle pääsyyn. Onneksi se oli pakollinen! Sain viettää hienot vuodet Helsingissä, kasvoin ammatillisesti paljon ja opin valtavan määrän asioita sosiaalialalta. Kuitenkin koko ajan tiesin, ettei tämä ole minun lopullinen paikka. Minulla oli koko ajan väliolo. Odotin oikeaa aikaa seuraavan askeleen ottamiseen.

Jumala täyttää meidän unelmia! On ihan tosi hurjaa, kun on saanut reilun vuoden valmistautua yhden SUUREN unelman täyttymiseen! Aina ei ole ollut helppoa, mutta Herran hallussa ollaan oltu!


Lähetyskutsuja on yhtä monenlaisia, kuin on lähtijöitäkin! Kansanlähetys hakee koko ajan uusia lähetyslinjalaisia! Oletkos miettinyt omaa paikkaa lähetyksessä? Voisiko se olla lähtijä?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti