Kirjoitin viimeiseen rukouskirjeeseeni, että lähteminen
lähentää. Olen elänyt nyt pari kuukautta siinä uskossa, että lähtö on ihan
nurkan takana, muutaman viikon sisällä. Sen tähden olen käynyt kavereiden,
sukulaisten ja kummilasten luona. Olen viettänyt erilaisia lähtöjuhlia ja
käynyt kahvilla ja lounailla ihmisten kanssa. Olen halannut ja moikannut
viimeistä kertaa ennen lähtöä monet ihmiset. Sitten… olen tavannut nämä ihmiset
uudestaan, koska eihän se lähtö vielä tullutkaan.
Noh, lähetystyöhän lähtö on monivaiheista ja joskus
epävarmaa. Mutta se on saanut minut jälleen kerran tajuamaan kuinka paljon minulla
on rakkaita ihmisiä elämässä. Miksi elämässä pitää tapahtua jotain näin suurta, näin ihanan asian tajuamiseen. Jos ja kun sinulla on rakkaita ihmisiä
elämässäsi, kutsuhan heidät lettukesteille kotiisi tai vie ystäväporukka
pulkkamäkeen laskiaisviikon kunniaksi.
Rakkautta ja lämpöä viikkonne!
Käytiin Etiopialaisessa ravintelissa syömässä injeraa |
Ihana ystäväni teki minulle UPEAN kakun! |
Tikkupullanpaistoa Ryttylän kuutamohiihdoissa |
Ai niin, jos haluat säännöllisesti rukouskirjeeni niin klikkaa tästä
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti